Vietimme taas mukavan ja rentouttavan syysviikonlopun mökillämme. Koirat nauttivat täysin siemauksin olostaan ja talutushihnat saivat lojua autossa koko viikonlopun:)

"IHANAA, vettä!!! Kyllähän vesikoiran uimaan on päästävä!"


"Minä taidankin uida koko viikonlopun!"


"Välillä minun pitää kuitenkin vähän siirrellä näitä kaisloja..."


"Enkö olekin hieno näyttelytähti?"


"Minähän en tassujani kastele!"


"Hitsiläinen, emäntä sanoi, että en voi uida koko päivää... On kuulemma pakko tulla välillä lämmittelemään..."


"Katsokaa kun löysin hienon aarteen!"


"En kyllä anna sitä Vilmalle!"


"Pian minä kyllä nappaan tuon Ellin aarteen..."


"Mitähän tuo Vilma oikein suunnittelee..."


"Se on minun aarteeni!" "Eipäs kun minun!"


"Välillä meidän piti vähän vahtia ja tarkkailla ympäristöä mökin portailla."


"Kiven päältä näen paremmin!"


"Haa, löysimme taas uuden aarteen!"


"Minä en aio päästää irti!"


"Enkä minä!"


"Lepään tässä vain ihan pikkuisen hetken ja sitten leikki taas jatkuu..."


"Huh, rauhoittuihan tuo pentu vihdoinkin joten saan minäkin vähän levätä..."


"Koskahan se isäntä saapuu kalastamasta..."