Tässä taas pitkästä aikaa vähän tyttöjen kuulumisia: Joulu, uusi vuosi ja loppiainen menivät reissatessa Pohjanmaalla ja Turun suunnalla. Kyllä saa taas olla onnellinen Portugeesien sopeutuvaisesta luonteesta:) Kumpikin tyttö otti paikan vaihdokset tyynesti ja rennosti, ruoka ja uni maistuivat joka paikassa ja erityisen upeasti sujuivat pitkät automatkat. Meidän tytöt ovat todellakin ihanteellisia matkustuskumppaneita! Nyt reissujen jälkeen onkin sitten taas ihana olla kotona!

Tarkoituksena olisi nyt aloittaa Ellin kanssa tokon treenaaminen. Rupeammekin käymään Vesikoirien tokossa torstaisin. On ollut jännä huomata, että Elli on oppinut Vilmalta paljon tokoliikkeitä. Paikallaoloa en ole sille opettanut ollenkaan, vaan se on oppinut sen täysin Vilmaa matkimalla. Tänään oli hauska huomata, että jopa liikkeestä maahan meno onnistui jo toisella yrittämällä (Vilman esimerkkiä noudattaen). Elli on siis osoittautunut TODELLA oppivaiseksi ja miellyttämishaluiseksi, joten sen kanssa treenaaminen tulee varmasti olemaan hauskaa:)

Kevään ja tulevaisuuden suunnitelmat ovat tällä hetkellä vähän auki, mutta Vilman kanssa on tarkoitus mennä Hurttaharrastajien tokoon ja agilityyn. Vilma kun on aina valmis treenaamaan. Mitä tahansa! Se on aivan ihana harrastuskaveri, joka nauttii sydämensä pohjasta kaikesta tekemisestä emännän kanssa! Sääli, että emäntä on liian usein laiskalla päällä ja treenaaminen on jäänyt ihan liian vähiin:(

Elli täytti viime viikolla jo kymmenen kuukautta, mutta ensimmäisiä juoksuja ei näy vieläkään. Hyvä vaan, saapa tyttö vielä lisäaikaa korkeutensa kasvattamiseen. Elli 45 cm korkea, joten vielä saisi kasvaa, tosin onhan Portugeesinarttujen säkäkorkeuden alaraja (43 cm) jo saavutettu. Vilma on 47 cm korkea, mutta on jo jäänyt Ellin taakse painossa. Elli nimittäin painaa 16,5 kg ja Vilma 15,5 kg.

Parin viikon päästä lähdetään Ellin kanssa Turkuun valloittamaan näyttelykehää. Jospa se ensimmäinen serti sieltä irtoaisi... Alla muutama tuore kuva tytöistä:

Vilma ottaa rennosti! Missä vaan:)
Vilman turkki on nyt kasvanut siihen mittaan, että sen voisi taas viedä näyttelyihin. Pitää tässä kevään aikana viedä se johonkin näyttelyyn ja katsoa tuleeko menestystä.

Elli-takkukasa. Nyt on Ellin takkukausi alkanut. Kymmenen kuukauden iässä niinkuin Vilmallakin vuosi sitten. Pari kuukautta raastoin Vilman takkuja auki ja lopulta tuloksena oli "nahkarotta". Ellille ei voikaan samaa temppua tehdä, koska turkin pitää olla koko ajan näyttelykunnossa. Eli ei auta muu kuin harjata koira JOKA PÄIVÄ!!! Onneksi tiedän, että helpotusta on tulossa. Nimittäin Vilman turkin lyhyeksi ajelemisesta on nyt kulunut yhdeksän kuukautta ja uusi, aikuisen turkki on PALJON helppohoitoisempi! Vilman turkki ei oikeastaan enää mene takkuun. Riittää kun sen harjaa kerran viikossa:) Edessä on kuitenkin takkujen ja huopaantuneen turkin täyteinen vuosi Ellin kanssa.......

Niin kaunis!!!


Ja suloinen;)