Nyt täytyy taas ottaa itseään niskasta kiinni ja päivittää tyttöjen blogia. Meillä on ollut taukoa nyt vähän kaikesta toiminnasta. Vilman agility loppui lokakuun alussa enkä viitsinyt ilmoittaa sitä talven hallitreeneihin, koska ajankohta olisi ollut lauantai-ilta 21-22. Se on vähän turhan myöhäinen aika meille. Vesikoirien tokossakaan emme ole käyneet kertaakaan syksyn aikana ja vesikoiratreffeilläkin olemme käyneet vain muutaman kerran alkusyksystä. Olemme vain nauttineet toistemme seurasta ja tehneet päivittäin pitkiä metsälenkkejä. Kotona sisällä leikimme paljon ja tytöt etsivät nameja melkein päivittäin. Olen myös pyrkinyt treenailemaan tyttöjen kanssa tokoliikkeitä viikottain.

Tammikuussa voisimme taas alkaa käymään vesikoirien tokossa vähän aktiivisemmin ja myös leikkitreffeillä voisimme silloin tällöin piipahtaa. Nuo leikkitreffit eivät vaan viime kertoina ole olleet oikein meidän mieleen. Vilma, joka on leikattu, tuoksuu joidenkin urosten mielestä niin ihanalta, ettei lenkkeilystä tule yhtään mitään. Vilma on niin vässykkä, ettei se sano mitään yli-innokkaille hormonihirviöille, vaan seisoa jököttää paikoillaan ja antaa niiden nytyyttää selässään. Elli taas ei siedä ollenkaan poikakoiria lähelläkään takapuoltaan ja se stressaantuu heti jos pojat käyvät liian innokkaiksi. Eikä emännälläkään ole ollut kivaa vetää uroksia pois Vilman selästä. Senpä takia olemme lenkkeilleet ihan keskenämme ja onneksi Vilma ja Elli tykkäävät juosta yhdessä ja ajaa toisiaan takaa.

Tänään napsin muutaman huonon kuvan (uusi kamera on ostoslistalla) meidän metsälenkillä ja sen jälkeen vielä muutaman otoksen sisällä.


Tytöt innokkaina lähdössä metsään


Ennen metsään menoa kävimme läheisellä hiekkakentällä juoksemassa. Vilma ja Elli sekoavat ihan täysin aina kun vain näkevätkin hiekkakentän. Ne yhdistävät sen vapaana juoksemiseen ja takaa-ajoon. Siispä joka kerran ohittaessamme hiekkakentän, päästän tytöt juoksemaan. Vauhti on mieletöntä ja yleensä Elli painaa edellä ja Vilma perässä. Tänään kameran akku oli niin vähissä etten saanut yhtään juoksukuvaa, mutta tässä kuitenkin Vilman poseeraus.


Ihanaa kun maassa on edes vähän lunta ja mikä ihaninta, ulkona on pakkasta! Elli ei millään malttanut poseerata paikallaan, vaikka tässä kuvassa tytöt ovat "istu"-"paikka"-käskyn alla. Voi voi Elli, treenin puutetta;)


Vilma on nyt 2 vuotta ja 8 kuukautta


Ja Elli on 1 vuotta ja 9 kuukautta


Molempien turkit ovat todellakin shampoopesun ja trimmauksen tarpeessa. Ajattelin sinnitellä likaisten turkkien kanssa vielä ensi viikkon, jolloin pesemme ja trimmaamme tytöt joulua varten.


Elli ei mitenkään pysty pitämään silmiään auki kun salama välähtää


Hitsiläinen kun ottaa silmiin!


Vilmaa eivät salamat häiritse:)


Ellin nenä on nyt talven myötä vaalentunut hurjasti ja senpä takia sillä on nyt näyttelytauko. Lähdetään sitten taas keväämmällä sertijahtiin kun aurinko tummentaa Ellin nenun!


Kyllä minua houkuttelisi viedä Vilmakin vielä joskus näyttelyihin. Pentuna Vilma kävi paljon näyttelyissä ja pärjäsi hienosti, mutta nyt aikuisena se on ollut vain kaksi kertaa näyttelyissä ja saanut molemmilla kerroilla EH:n!


Elmeri ja Vilmuri, raksut <3


Lenkkeily ja poseeraaminen väsyttävät


HYVÄÄ JOULUN ODOTUSTA KAIKILLE!