...eli niinhän se on, että tekevälle sattuu Ellin ontuminen loppui onneksi pienellä levolla eikä se enää ole ontunut makaamisenkaan jälkeen. Huh, onneksi tällä kertaa selvittiin pelkällä säikähdyksellä.

Tuo raapimisjuttu kyllä jännittää kovasti! Annan Ellille vielä ylihuomenna yhden puolikkaan kortisonitabletin ja sen jälkeen jäämme seuraamaan, alkaako raapiminen uudestaan. Jos alkaa, niin kyse on jostain ruoka-aine allergiasta. Siitä sitten vasta rumba alkaa, kun pitää ruveta selvittämään allergian aiheuttaja. Mutta toivotaan parasta!

Olimme tänään taas Vesikoiratreffeillä Tuomarilassa/Kauniaisissa. Olen NIIIIIN onnellinen, koska Vilma ja Elli saavat nykyään olla ihan rauhassa leikkitreffeillä. Nuno tosin on aika ihastunut Elliin, mutta aika herrasmiesmäisesti Nuno liehittelyn hoitaa. Elli tosin stressaa urosten haistelusta vähän liian helposti. Se ei siedä poikakoiria yhtään takapuolensa lähettyvillä. Hyvin se silti osaa puolensa pitää

Sterilointi oli kyllä loistojuttu Vilman kannalta. Se ei enää tuoksu poikien mielestä hyvältä ja Vilma saa leikkitreffeillä touhuta ihan omissa oloissaan Tänään mukana menossa olivat Vilman ja Ellin lisäksi Perrot Nuno, Remu, Pablo, Aatu, Moko, Caba ja Milla sekä Barbet Luca.